Hubilai japanruu

Hubilai zuun azi ruu gazar nutgaa telehiin tuld japanruu hed heden udaa elch ilgeej dagaar orohiig shaardaj baisan yum.Ter yueiin japan ni Kamakuragiin ye geed shyugunii zasaglaliin ehniii yue baisan yum.End joohon japanii tuuhiin talaar uguulye.

Chingisiig baga nasnii yag ter yued Japand ezen haanii nuluu ni mash baga bolj Minatogiin ah duu hoyor boloh Yoritomo,Yoshitsune hoyor hagarald orj baisan japaniig negdegen negdsen tur uls baiguulaad baijee.(jich: uunii daraa ah duu hoyor muudaltsan hoorondoo baildan Ah ni boloh Yoritomo yalat baiguulan YOshitsune hoit zug ruu zugtaan garsan buguud yaj uhsen talaar yumar ch barimt baidaggui baina.Tiimees zarim japanii tuuhiin nomond Yoshitsuneg Chingis bolson gej bichsen baidag.uunii tuhai draa uur gej bichvel zohih baih).Ingeseneer Yoritomo gesen anhnii shoyogunii zasaglal japand togtood baisan yue yum.

Yag Hubilaig japanruu tovtoloh ter yued japanii turiin tolgoid Houjyogiin ger buliinhen tur barij baijee.Houjyogiin ger bul gedeg Yoritomgiin ehneriih ni udam yagaad gevel .Yoshitsuneg alga bolsonii daraagaar Yoritomgiin huhduud bugd uhsen buguud tur zalgamjilah hun baihgui ehneriinh ni ah duu nar shoyogun bolson baijee.Hubilaitai baildsan shyogunii ner bol 8-r shoyogun Houjyo Tokimune gedeg hun yum.18 nasandaa shogun bolson buguud mash zaluu baihad ni hubilai dovtolson yum.

...Za neleed yarianaasaa haduurj baina.engeed yariandaa butsaj oroyo
Ter yueiin mongol japanruu dairah bolson shaltag shaltgaan ni ter yueiin japaniig "altanii uls japan"gej nerlej baisan ajee.Marko Polo japaniig gadaadad(europpd) bolon Hubilai haand taniltsuulahdaa inegj taniltsuuljee.Uuruur helbel japanruu dairah bolson shlatgaanii neg ni MArco Polo yum.Marco Polo japand mash ih hemjeenii alt baigaa gej Hubilaid heljee.Bas neg ni shaltgaan ni Hubilai ter yued Sun ulsiig baildan daguulj baisan yue tul tenges talaas Sun ulsad tsohilt ugehed japaniig negen plotoo hiih sonirholtoi baijee.

...Ingeed Hubilai japanii shogun Tokimuned 1268 ond bolon 1271 ond ulsiin zahidal ilgeejee.Ene zahidali ni neleed japan barag tulgan shaardah bicheg shig baijee.ene zahiandaa herev japan ni mongold alban tatvar tuleh zergeer haraat bolohgui bol tesrgiin huch heregleh bolno gej baijee.Medeej ene shaardlagiig ni Shogun ni huleen zuvshuureegui baina.
Harin Hubilaigaas yavuulsan deerhitei adilhan utga buhii hoyordohi zahiand udoorhi mayagaar japanuud hariu bichsen baidag yum."Japan ni tengerees zayatai burhanii ur boloh ezen haan zahirj baigaa tul oyun uhaan bolon ,tsereg hucheer ezelj chadhgui bolno gejee.2Medeej ene ni hubilain uriig nihurgesen baih.Uchuuhen arliin haan Buh aziaar tarhsan ih ulsiin haaniig uuruusuu deer tavisand Hubilai durguitssen baih.

JApanruu dovtolson anhni tovtolgoo ni 1274 onii 10 sard anhnii dovtolgoonoo hiisen yum. Anh Hubilai 28000tseregiig 900 hulug ongotsnii hamt ilgeesen yum.Mongolchuud odoogiin japaniiKyuushyuu arliin Hakata gedeg gazar buudalsan baina.Ene yued Tokimunegiin tushaalaar Kyushyu mujiin tserguud Hubilain tsergiig amdan avj baildsan baina.Japanii tserguudiin hereglej baisan zevseg ni num sum.selem hoyor l baisan bololtoi. Hari mongoliin tsereguud ter yueiin shildeg zevseguud boloh galt sum bolon hort mun sumaar harvaj baijee.bas mongolchuud ene tulaldaan dariig ih urgenuur hereglesen gedeg.Udurjin baildsanii etsest oroi bolmogts mongoliin tsereguud huleg ongotsruugaa butssan baina.Getel oroi ni asar ih huchtei boroo orno mongoliin hamag huleg ongots boroond tsohiulsan baina.Neleed sur muutai bolson tul mongol tsergee gedreg tatjee.Ene tulaldaan mongoliin tseregiin hohirol ni 13,4 myanagn tsereg (uuruur helbel talaas iluu ni) baijee.

....Hoyordoh tulaldaan ehelehees umne Hubilai dahin elch ilgeejee.Ene yued Tokimune 24 nas hureed umneh yuee bodvol arai uhaalag shiidver gargah yue ni bolson baijee.Gevch elchtei nairamdal togtooj chadalgui japan dahin mongoliin elchiig hooson butsaajee.1279 ond ilgeesen elchiig Tokimune tsaazaar avjee.Ingeed hoyordohi udaa dain ehelehees uur argagui bolson baina.Ter yueiin japanii yazguurtanii dund hoyordohio tengeriin taalal hurne gej baihgui ene udaa mongoliin tseregt yalagdah ni gartsaagui tul buuj ugeh yostoi gej uzdeg noyoduud ch baisan gedeg.
Tokimuneg 30 nasand hursen hoino 1281 ond Mongoliin 140 myangan ih tsereg buhii usan ongostuud japanii eregd tulj ochson baina.ene ih tsergiin diilenhi heseg ni Umned sun ulsiin tsereg bolon solongosiin tengisiin ongotsuud baijee.Gevch Mongoliin army ni hoyor hesegt huvaagdsan buguud hoit tsugiin tengesiin army ni umned hesgee huleehed mash ih tsag hugatsaa zartsuulsan buguud ene hoorond ni mongoliin tsereg mash iheer yadarsan baijee.Ene bolomjiig ni japanii tal ashiglan hoit hesgiin tengesiin army ruu ni dovtolson baina.Mongoliin army neleed ih hohirol uzej baih yued umned sungiin army mongoliin armyd huch ugeheer 100 maynagn tseregteiger irsen baina.ene yued mongoliin usan ongotsnii too 2-3000 orchim baijee.Gevch dain eheleegui baihad dalain shuurag degden mongoliin usan ongotsuud usan jivsen baina.Uldej hostsorson 30,40hon mayangan tsereg ni solongosruu tseregee tatsan baina.Ene yalagdalaas hoish hubilai dahin japanruu elch bolon tsereg ilgeegui bolno.

Tiimees daraa daraagi yued japanruu uur yamarch uls dairaagui yum.Uuniig ni japanuud burhanii elgeesen gayavua geed ter dalain shuurgaiig ni Kamikaze buyu burhani salhi gej nerlej baijee.