hunnu

. Hun

Hun ni mongol tureg ugsaatanii uvug deedes gej nerlegddeg .Delhii deerhi anhnii nuudelchin uls ni Scythae baisan buguud Hun ni ene scythaegiin moriig deedelsen huchirheg morin tsereg buhii nuudelchin uls bolson.Hun ni Tsingiin yued 24 omgoos burden ,enehuu 24 omogiin tolgoilogchiig buyu buh Hung Shannyu udirdag baijee.


2.Han
Tsin ni TSin Shi Huandigiin(Anhiin haan) udirdlagan door hayatadiig anh negdegsen uls yum.GEvch ene negdsen tur ni hyatadiin tuuhend urid hojid baigaagui tul umneh 6 ulsiin irgediin nationailziig darj chadaagui ajee.Hoyordohi haaniig haan shireend suulgahad gol uureg guitsetgesen ordnii humuus turiig gardan yavuulah bolson tul humuusiin eserguutseltei tulgarsan baina.Endeed MEU 209 ond 陳勝・呉広(chinsyou gokogiin ) boslogo garj uls ni zadran butarsan baina.Ene zadarsan ulsiig ni hojimiin Han uls boloh 劉邦(Liu Pang) gedeg hun dahin negdehed neleed hugatsaa zartsuulagdjee. Liu Pang anh udaa tuvuusuu udidrlagatai foedoliin zasaglaliig nevtruuljee.Ene ni tuvuus hyazgaarluu yazguurtan,said nariig amban zahiragch,udirdagchaar tomiloh system ajee.Ingeseneer haan shiree bulaaltsah huchiig sarnuilj chadsan baina.GEvch enehu yazguurtanuud ni tsag hugatsaa unguruh tusam tuvuusuu tasarj uursdiin orshin suugaa gazartaa "haan" bolj tusgaar tognoj MEU 154 ond Hangiin esreg temtssen baina((呉楚(goso)giin 7giin boslogo) garj uuniig ni Hangiin tsereg araihiin darsan baina.Yag ene yued Hangiin hoit tald Hun huchirhejij eheljee

3.Hun ba Hangiin haritsuulalt

Ter yueiin Hangiin hun am ni 60 saya baisan baihad Hungiin hun ami ni 1-2 sya garui baisan ch Hangaas asar huchirheg armytai baijee.Uunii uchirni tseregt tatagdah huniihee toogooroo Hangaas havigui olon baijee.Hungiin engiin amidraliin salshgui negen heseg bol an agnah baijee.Ene ni buh eregtei huuhduudiig oroltsuulan negdsen tsergiin surguuli mayagtaigaar yavagddag baijee.Harin Hangiin hun amiin ihenhi heseg ni tariachid baisan tul ted daind mordohdoo l anh udaa l zer zevseg barij uzsen humuus golduu baijee.BAs negen Hungiin davuu tal ni asar hurdan davshdagd baijee.Ene ni Hungiin tsergiin gol tsum ni morin tsereg baihad Hangiin tseregiin gol huch ni yavgan tsereg baijee.Uunii deer Hungiin tseregiinhen ar geriinhentei hamt amidarj baisan uchraas nuuts ,hunseer gajigdah zuilgui baijee.Tiimees uvs nogoo l baival haa ch hurtel davshih chadvartai baijee.Delhiin 2-r dainii yued Germani tsereg asar hurdan davshij baisan bolovch ar huch,nuutsuur tasarsan ni daind yalagdah hamgiin tom nuhtsul bolson gedeg.Ene tal deeree Hund sanaa zovih zuil baihgui baijee.Uuntei adil Hangiin tsereg uls ornoosoo holdmogts buhii nuuts huchgui bolj argaguin erehend gedreg tatdag baijee.
HUngiin tsergiin gol huch ( deer uguulsen yosoor ) morin tsereg ni hungun biee hamgaalsan horomch zuudeg baisan buguud avsaarhan selem jad zuuj baisan bolovch tednii hamgiin gol zevseg ni num sum baijee.Hurdan turgen numiig morinii deerees harvaj huchirheg daisantai uchirval tuunees ali boloh zailshiij ,sul talruu ni ehelj dovtolj buslen haan gol huchiig ni tuvruugee oruulan tsohilt ugdug baijee.
Hayatad morior tatdag dainii tereg baisan ch Hungees umne morin tsereg gej baihgui baijee.Hyatadiin morin tsereg zarim negen jijig ulsuudad baisan ch Hangiin tseregt ter ni uuchuuhen hesgiig ezelj baijee.Tiimees Hangiin tsergiin gol huch ni hund,hungun huvtas buhii yavgan tsereg baijee.Hungun yavgan tsereg ni holiin zaig harvadag harvaach naraas burddeg baijee.Ene ni busleh bolon yavgan tseregtei baildahad asar huchtei baisan bolovch Hun shig heden talaas ni dairan orj irdeg morin tseregtei baildahad asar huch bagatain deer Hungiin numiin hungun sum ni Hangiin sumuus havigui hol tusdag baijee.Hund huvtsas buhii yavgan tsereg ni Hangiin hungen yavgan tsergiig yurnhiid ni hamgaalah uuregtei baijee . Gevch enehuu hoyor turliin yavgan tsereg ni Hungiin morin tseregiin umne huchin muhusduj baijee.

4.Han vs Hungiin zurchilduun
HUn ni hayatadiin dainii ulsuudiin yued hayatadiin hoit ulsuudruu dovtolj yue yue sandraadag baijee.Uunees ni sergiileh gej edgeer hoit tsugiin ulsuud tsagaan hermiig baga bagaar barij Tsingiin Tsin Shi Huandigiin yued ulsiinhaa dotorhi hermig nuraan hoit zugteh hil deeree negdgej negen urt herem bolgon bosgoson baina.Tsi Shi Huandigiin yued Hunnuud Ordos hurtel nevterj Hyatadiin tsagaan herem hurtelhi nutgiin uuriin ezemshil bolgon yue yue tsagaan hermiig davan baildah bolson baina.Uuniih ni niesreg Hyatadiin Tsin shi Huandihaan Meng Tian gedeg janjinar 300 mayangan tsegiig Hungiin esreg ilgeejee.Ene Meng Tian gedeg hun ni anh huuliin bichig bichdeg ordnii hun baijee.MEU 215 ond Meng Tian Ordosoos goviin hoit heseg hurtel Hung shahan gargasan baina.Tegeed terhuu shahan gargasan hesegeeree tsagaan hermiig dahin bairisan baina.GEvch TSi shi Huandig uhmegts Meng Tiand hujaa nar tsaats onoono, etsest ni amia horlojee.趙高(Teukau) gedeg ordnii zahiragch uurniihuu nuluug ashiglan ordnii bolon tsergiin janjin nuluu buhii humuusiig bugdiig ni ustgaj uuriinuu huniig haanaar tavisan ajee.

Enehuu Tsingin tur haymrald orj butarj baih yued Hung udirdaj baisan ni Tumen Shanyu ajee.Tuunii huu Modun ni etsgiinuu amiig horoon Turiin terguun bolj hoit zug baigal umne zug Tangadiig uuriinhuu ersheeldee oruulan torgonii zamiig uuriinuu ezemshil door oruulj dahin ordosiig ezelj tsagaan hermiig davan davshsan baina.MEU 202 ond Hyatadiig negdegej duusgasan Han MEU 200 ond 2hon jiliin daraa Huntai baildah boljee.Anh Hangiin tsereg ni 320 myangan tseregteigeer Hungiin esreg davshjee.Gevch MOdungiin urhind orj Uuliin amand busleltend orj gadnaas buren tusgaarlagdsan baina.Tiimees Hangiin haan Modund asar ih beleg selt beleglej jil bolgon tatvar tuluhuur boljee.BAs Hangiin haanii gunjiig Hund belegleh zergeer dain garahaas zailshiij baijee.
5.Hungiin nuluu doorhi Han
Modungiin udirdlagan door huchirhjsen Hun ni Hangiin turd nuluuluh boljee.JIshee Hangiin udirdlaganaas olon yazguurtanuud tsereg zevsegteigee irj dagaar ordog baijee.Ted Hungiin tuslamjtaigaar turiin erhiig avah,ali esvel hen uur negen ch gesen haan shireend suuhad Hungiin tuslamjguigeer haan shireend suuh chadvargui baijee.Tiimees Hun uuriin tald ashigtai huniig haan shireend suulgah zergeer hayatadiin turiig buren udirdaj baijee.Tedgeer Hund dagaar orson humuusiin neg ni
盧綰( Lu Wan ?) yum.Ene ni Hangiin anhii haan 高祖（Liu Pang buyu Cou di undur uvug jich:ene hunii tuhai deer uguulsen buguud uhseniihen daraa Cou di buyu undur uvug haan gej nerleh boljee) haantai tsug ussun naiz ni baisan buguud MEU200 ond Moduntai baildahad ch hamt huchin zutgej baijee.Gevch Modund dagaar oron Hungiin tuslamjtaigar Hangiin hoit zugt uuriin ulsaa baiguuljee.5 jiliin daraa Hangiin nutagt boslogo garan Boslogiin udirdagch 陳豨 (Chen Shi?)Hungees tuslamj guijee.Ene boslogiig darhad Hangiin haanii tald deer duridsan Lu Wan baijee. Modund uuriin elchee ilgeen Chen shid tuslahgui baihiig guih gesen bolovch tushmeluud ni" Hangiin esreg bidnii daitah bolomj tul Hungees tuslamj iren bosogchtoi negdeh heregtei" gej yatgajee.Uuniihuu HAngiin esreg baildsan bolovch Hungiin tuslamjiig avj chadalgui diilden etsest ni Hund zugtan ochson baina.
6.Dahin Hun ,Hangiin dain

MEU 141 on hurtel HUn,Han ni deerhi baga tsergiin zurchilduuniig ul tootsvol tomoohon dain tulaan hiilgui 60 garui jil boljee.Harin Hangiin 7 dahi haan武帝 (Wu Di)giin yued Han ni hujirhejsen baina.Enehuu haan ni tur zasagtaa ih l zuil hiisen bololtoi(jich zarim zuiliig ni hasav).
Ene haan ni baga baihaasaa neleed Anti-Hun uzel suusan buguud haan shireend suumagts baruun zug tsereg ilgeej Dong Hu(tangad) ulsruu elch ilgeej Hungiin esreg baildah holboo togtoojee.Gevch Dong Hu uls ni Huntei baildah sonirholgui baisan tul enehuu holboo ni buren bielegdeegui baina.Gevch Enhuu elchiinhee tuslamjtaigaar baruun zugiig sudlasan baina.UUniihee tuslamjtaigaar Ferghana(odoogiin huh nuur,tuvd havitsaa)-d tsereg ilgeej uuriinhuu tushits gazraa bolgoson baina.MEU 133 ond Wu Di uurnii tsergiin hamt Hungiin zug dovtoljee.Tednii tuluvluguu ni Hangiin Hoit tsugiin ulsuud Hund dagaar orov gesen hudal tsuu taraaj Hungiin tsergiig tsagaan hermiin dotor oruulan buslen tsohih gesen tuluvluguu ajee.Ene yueiin Hung Modungiin ach軍臣単于(Zhi Yu ali esvel Junchen ?jich ene huni neriig yaj bichehee unendee medehgui ) udirdaj baijee.IInhuu tsagaan herem dotor Hanguud 300 mayangan tseregteigeer huleej baijee.Deerhi huuramch medeeg huleen avsan Junchen Shyunyu 100 mayangan tsergiin hamt tsagaan heremd nevtren orjee.Gevch HUngiin turshuuluud Hangiin tald belchij bui maluud ni hariulj bui hun baihguigni meden Shunyud medeeljee.Uuniig ni sejeglesen Shyunyu hamgiin oiroltsooh yazguurtanii edlenruu dairan orj omgiin udirdagchiig ni olzlon Hangiin nuutsiig medjee.Uuniig medsen shunnyu olzolson omgiin udirdagchaa ter haviihanii haanaar urgumjiluh Hangiin esreg turhiran uuruu tsergee avan gedreg tatjee.Uunii tul Hangiin tsergiin Huntei baildaj chadalgui hoorondoo baildan huchin muhusduh yued ni Hun dahin dovtolj huchiig ni sarniuljee.Iinhuu Wu Di Hung yalah gesen tuluvluguuni ul butjee.Hun Hangiin urhind dahij orohiin argagui boljee. Han Hung yalahiin tuld tsagaan davan baildahaas uur yamarch arga baihgui bolson baina.MEU 129 ond Hangiin haan Wu Di dahin Hungiin esreg tsereg daichiljee.Gevch Hangiin army tsagaan herem davmagts Hungiin tseregt tsohigdon gedreg butsagdan ,dahin huch selben tsagaan herem davah zergeer eeljilj baijee.Zarim negen ni tsagaan heremiig davan 200 km nevtren orj Shanyu bolon omgiin udirdagchidiin huraldaan hiij baihad ni busnuilan heden zuu hun ustgah zereg l Hund hohirol uchruulj baijee.Gevch ene uchuuhen hohirol uchruulsan bagahan bulgiin udirdagch (Wei Qing?) gedeg hunHangiin haan WU Digiin taalald niitsen Hangiin buh tsergiin janjin boljee.
7.Hungiin tugsgul

MEU 128 ond Hun omgiin udirdagch naraa aluulsanii ushuu avahaar Hand dovtolson baina.Gevch terhuu janjin ni Hung nitsaaj chadsan baina.Jiliin daraa terhuu Wei Qingiin uridlagaar Hangiin tsereg Ordosruu dovtolson baina.Ordosdoh Hungiin 24 omgiin 2 omogiig busdaas ni taslan ezeljee.Gevch ter jiliin uvul ni Hungiin haan deer uguulsen Modungiin ach Junchen shunnyu nas barjee.Uuniig ni ashiglaj Shyunnugiin duu Yizhiye ,Shunnyugiin huu Yudang dovtolon Hanruu zugtaalgan uuruu shunyu boljee.Tereer MEU 124 ond tsagaan hermiig davan Hangiin esreg dovtolson baina.Tednii esreg deer uguulsen Wu Dii 30 mayangan tseregteigeer amdan baildsan baina.Hungiin tsergiin gol huch ni(ter yued Hun ni baruun ,zuun gar gej baijee)Baruun tumengiin tserguud baisan buguud Hangiin tseregt anh udaa yalagdal huleejee.Olzlogdson hungiin tsereg 15myangan maliin too heden saya garjee.
MEU 119 ond Hun bolon Hangiin hoorondoh shiidverleh tulaldaan garsan baina.Hangiin tsereg ni 200 mayngan tsereg baijee.Harin Hungiin tsereg ni baruun zuun gar bolon tulaldasan ch Hunnu buren yalagdajee.Uunii daraa ni Hun ni BAruun,Zuun bolon butarj MEU 36nd Baruun Hun odoogiin tangad,tuvdiin nutagt baisan ulsuudad tsohigdon suirjee.Harin Zuun Hun ni ME 48 ond hoit,umned Hunnu gej butaran hoyor huvaagdaj Umned Hun ni Hand dagaar oron Hoit huntei yue yue bailddag boljee.Hoit Hun ni Hojmiin Saynbid ezlegdseneer duussan ajee.